Masennuksesta

Sana masennus tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Osalle masennus on ohimenevä vaihe, mielen alakuloisuus, ja jonkun toisen masennus lamaannuttaa sänkyyn toimintakyvyttömänä. Varsinaisessa masennuksessa keskeiseksi asiaksi nousee masentunut mieli. Voi olla, että mikään ei kiinnosta, eikä tuota mielihyvää. Oma elämä saattaa tuntua tarpeettomalta. Masennuksen erottaa alakulosta siinä, että masennus vaivaa mieltä suurimman osan päivästä yhtäjaksoisesti vähintäänkin kahden viikon ajan. Varsinainen masennus edellyttää myös muita oireita samaan aikaan. Masentuneen paino saattaa joko nousta tai laskea voimakkaastikin. Univaikeudet ovat monelle masentuneelle tuttu oire, unettomuus voi vaivata ja silloin väsyttää jatkuvasti. Olo voi olla voimaton eikä ajatus tunnu kulkevan. Pienestäkin asiasta voi eskaloitua mielessä arvottomuuden tunteita, tai kohtuutonta itsensä syyllistämistä. Keskittymiskyky voi kadota lähes kokonaan. Päätöksenteko voi tuntua mahdottomalta. Kuolema voi pyöriä mielessä, ja pahimmillaan mielen voi vallata itsemurha-ajatukset.

Eriasteinen masennus

Lievässä masennuksessa oireet eivät juurikaan haittaa ammatillista toimintaa tai perhe- ja ystävyyssuhteita. Vaikeassa masennuksessa erilaisia oireita on runsaasti, ja niistä aiheutuu merkittävää haittaa sekä ihmissuhteille että toimintakyvylle. Psykoottinen masennus ilmenee harhaluuloina ja syyttävinä kuuloharhoina, joiden aihepiiri on hyvin paljon masennusta lisäävä. Psykoottisissa masennustiloissa voi ilmetä muitakin harhaluuloja tai aistiharhoja aina skitsofreenistyyppisiin häiriöihin asti, jolloin ihminen saattaa saada aistiharhoja, joissa hän luulee vastaanottavansa jonkun toisen ajatuksia. Melankoliselle masennukselle on tyypillistä mielihyvän kadottaminen lähes kokonaan. Iloreaktiota voi olla mahdoton saada mistään. Melankoliassa masentuneisuus on kuitenkin erilaista kuin esimerkiksi pettymyksen jälkeen, koska tällöin ihminen on masentunein aamuisin, paino putoaa ja suhteettomat syyllisyydentunteet valtaavat mielen. Epätyypillisesti masentunut puolestaan mieliala reagoi helposti kaikkeen, ja pienikin myönteinen pilkahdus parantaa mielialaa selvästi, tosin ohimenevästi. Ihminen voi tuntea itsensä hylätyksi ja oireet korostuvat silloin, kun hän on jäänyt yksin. Usein ruokahalu kasvaa, nukuttaa enemmän ja näiden yhdistelmänä painokin alkaa nousta.

Masennustilat

Masennukseen taipuvaisella masennus usein aaltoilee ja uusiutuu. Toivuttuaan masennuksesta on noin 50 % mahdollisuus sille, että masennus uusiutuu. Mikäli masennusta ei hoideta, nousee toisen masennusjakson jälkeen masennuksen uusimistodennäköisyys jo 70 %:iin. Oikealla hoidolla masennuksen uusiutumista voidaan vähentää merkittävästi. Toistuvat masennusjaksot aiheuttavat ihmiselle merkittävästi kärsimystä sekä masennusta sairastavalle, että hänen perheenjäsenille ja muille läheisille ihmisille. Masennus aiheuttaa sekä työttömyyttä että alentuneen työkykyisyyden kautta sairauspoissaoloja. Itsemurhariski nousee masennuksen takia. Joidenkin arvioiden mukaan noin 5% masentuneista päätyy itsemurhaan, vakavassa masennuksessa itsemurhariski voi olla jopa 20%.

Syyt masennuksen taustalla

Masennus voi olla osittain perinnöllistä. Masennusalttius voi nousta biologisten syiden lisäksi synnynnäisen temperamentin takia ja myös kehityksenaikaiset kokemukset voivat muovata persoonallisuutta masentuneisuuteen taipuvaan suuntaan. Heikko itsetunto lisää riskiä masentua. Mikäli ihminen on oppinut kehityksensä aikana negatiivisiä ajatusmalleja, ja varsinkin jos läheisyyden tarve jää täyttymättä, alttius masennukseen nousee. Masennus voi olla myös tapa paeta masennusta ylläpitäviä pelottavia tunnetiloja, kuten erilaisia vihantunteita. Joskus masennuksen taustalla on tukahdutettu suru läheisen menetyksestä. Menetys voi olla myös ammatilliseen asemaan liittyvä, kykyyn tai taitoon liittyvä menetys tai muu traumaattinen kokemus. Erilaiset pettymykset voivat laukaista masennustilan. Masennus on usein aivojen toimintahäiriö. Pitkittynyt stressi voi vaikuttaa lamaannuttavasti muistin toimintaan.

Kotihoito

Vakavasta masennuksesta ei voi parantua vain tahdonvoimalla. Masennusta ei olla valittu, joten siitä toipumistakaan ei valita. Monesti masentunut masentuu vain pahemmin siitä, jos joku kehottaa ryhdistäytymään. Syyllistäminen ja huonommuuden tunteet eivät varsinaisesti auta. Toisaalta, eristäytyminen ja passivoituminen eivät nekään paranna masennusta. Sosiaalista eristäytyneisyyttä pitäisi välttää, vaikka sosiaalisiin tapahtumiin lähteminen voisikin tuntua ylitsepääsemättömän vaikeilta. Päivärutiineista ja säännöllisestä liikunnasta pitäisi pitää kiinni. Ystävien tuki korostuu, varsinkin sellaisten, jotka ymmärtävät sen, miltä tuntuu olla masentunut. Joskus masentunut tarvitsee lääkehoitoa päästäkseen masennuksesta eroon.

Milloin pitäisi hakea apua?

Mikäli masennustila pitkittyy tai syvenee niin, että se haittaa jo arkea, on syystä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Psykiatrilla tai psykoterapeutilla käynti voi olla tarpeen. Masennusta on eriasteisena, joten hoidoissakin on tarjolla paljon erilaisia vaihtoehtoja. Mikäli itsemurha-ajatukset tulevat mieleen, on jo kiire hakemaan hoitoa.