Stressinhallinta

Sopiva määrä stressiä saa ihmisen ponnistelemaan kohti parempia tuloksia. Mitä tehdä silloin, kun stressitaso nousee liian korkeaksi, ja alkaa lamaannuttamaan. Miten voi tunnistaa positiivisen stressin, ja milloin pitää panostaa omaan hyvinvointiin? Jokainen kokee stressin eri tavalla. Se, mikä saa toisen voimaan hyvin, voi halvaannuttaa toisen. Oma kokemus on se, mikä ratkaisee.

Negatiivinen stressi

Stressitila muuttuu haitalliseksi silloin, kun tila pitkittyy ja tulee kokemus siitä, ettei tämä lopu ikinä. Toivottomuus valtaa mielen, koska hallinnan tunne on menetetty. Mikäli ihminen kokee, ettei suoriudu eikä selviä, on stressi silloin negatiivista. Negatiivisen stressitilan voi saada pysäytettyä, kunhan tunnistaa tilanteen ajoissa. Stressaavaan työtilanteeseen voi pyytää vaikkapa apua kollegalta. Ideointityöpajan jälkeen voikin tulla taas sellainen tunne, että tästä pääsee eteenpäin. Mikäli stressi on jo ehtinyt aiheuttaa kaottisen mielentilan, voi tulla hetkittäin sellainen olo, ettei muista perusasioitakaan. Kaaoksen vallatessa mielen on pakko pysähtyä.

Stressitekijöiden vähentäminen

Turhia stressitekijöitä kannattaa vähentää ajoissa. Usein stressaavat asiat ovat sellaisia, ettei niitä voi vältellä. Työtehtävät on tehtävä, ja elämäntilanne voi olla hyvinkin stressaava ilman että siihen pystyy itse vaikuttamaan. Työ voi olla hektistä, ja silloin on pystyttävä keskittymään. Omaa itsetuntemusta kannattaa kehittää, jotta löytää ne asiat, joista saa voimaa. Omia voimavaroja kasvattamalla stressiä sietää paremmin. Mielenhallintaa voi opetella erilaisilla keskittymisharjoituksilla, ja mindfullness harjoitukset rentouttavat jopa parissa minuutissa keskellä kiireistä työpäivää. Tärkeintä on oppia tunnistamaan stressi ja pysäyttämään se ajoissa.

Mielentilan tärkeys

Jos ihminen lietsoo itsensä uskomaan, ettei selviä, voi hän tiedostamattaan torpedoida omaa arkeaan. Suuri osa stressaantumisesta johtuu siitä, että asioihin suhtaudutaan negatiivisesti. Jos näkee asiat uhkaavina ja vaikeina, niistä varmasti tuleekin sellaisia. Olisi tärkeää nähdä positiivisia asioita ympärillään. Iso negatiivinen asia ei tunnu niin murskaavalta, jos siinä näkee jotain myönteistä. Itseltään ei saisi vaatia liikaa. Olisi löydettävä armollinen keskitie.

Jos paha olo ei helpota

Mielen ollessa musta, eikä keksi yhtään positiivista ajatusta, kannattaa käydä jossain juttelemassa. Voi jutella ystävän kanssa, työterveyshoitajalle tai soittaa auttavaan puhelimeen. Pahan olon kanssa ei kannata jäädä yksin. Pitkittynyt stressi sairastuttaa myös kehon. Sydän- ja verisuonitautien ja sydänkohtausten riski kasvaa huomattavasti. Stressaantuneen keho on ylikuormittunut. Myös ihmissuhteet kärsivät. Olisi hyvä oppia tunnistamaan miten käytös muuttuu stressaantuneena, ja miten silloin reagoi. Myös pitkittynyt stressitila olisi hyvä oppia tunnistamaan, jotta osaa hiljentää ja antaa itselleen aikaa toipua ja latautua.

Vaarallinen stressi

Stressi muuttuu vaaralliseksi silloin, kun levoton olo jatkuu pitkään. Keskittymiskyky on olematon, ja siitä voi aiheutua todellista vaaraa esimerkiksi liikenteessä. Olo on kireä ja tunteet ryöpsähtelevät hallitsemattomasti. Stressaantunut saattaa räjähtää pienimmästäkin syystä, tai purskahtaa lohduttomaan itkuun. Osa oireilee vatsallaan. Keho voi reagoida myös ihon hilseilyllä tai epämääräisillä kivuilla tai muilla vaivoilla. Suurin osa stressaantuneista kärsii myös eriasteisesta unettomuudesta. Unettomuus voi romahduttaa voinnin nopeasti.

Iän vaikutus stressin kokemiseen

Vanheneminen voi ajoittain aiheuttaa stressiä. Ikä on myös voimavara, usein vanhemmat ihmiset osaavat suhteuttaa asioita. Pienet vastoinkäymiset eivät lamaannuta, ja kokemus on opettanut, että tästäkin selvitään. Ihminen oppii omista tuntemuksistaan ja kokemuksistaan ja siten myös hallitsemaan stressiä. Ottamalla etäisyyttä asioihin ja suhteuttamalla niitä, vähenee myös stressin tunne. Tosin aina voi ilmaantua uusia asioita, jotka aiheuttavat lisästressiä. Stressin aiheuttamat epämääräiset oireet voivat aiheuttaa lisää stressiä. Tapa reagoida stressiin liittyy siihen, mitä on oppinut itsestään elämänsä aikana.

Keinovalikoima stressin hallintaan

Mikäli on löytänyt itselleen sopivia stressinhallintakeinoja, niitä kannattaa käyttää ja kehittää edelleen. Omaa elämää on hyvä jäsennellä ja pohdiskella. Tapahtuneita muutoksia kannattaa analysoida. Elämästä pitää löytää ne hyvät ja onnea tuottavat asiat. Elämänvaiheesta toiseen siirryttäessä voi tuntua myös luopumisen tuskaa. Kannattaa panostaa siihen, että tekee itselle hyvää tekeviä asioita. Liikuntaan ja ulkoiluun panostaminen kannattaa aina. Sopiva, ravitseva ruokavalio antaa voimaa jaksaa arkea. Työssäkäyvät ihmiset saavat työterveyshuollon kautta apua oikeanlaisesta ruokavaliosta keskusteluapuun. Tuntemattomalle voi olla helpompi avautua.